1–3 · Plastinen painuma
Tuoreen betonimassan epätasainen painuminen. Halkeamia voi muodostua raudoituksen kohdalle ensimmäisinä tunteina betonin valun jälkeen.
TIETO · HALKEAMAT JA DIAGNOOSI
Betonin halkeilu: selvitys ennen korjausta
Halkeama on prosessin jälki. Selvitä ennen hartsin valintaa, mikä sen avasi, liikkuuko se edelleen ja mitä tehtävää korjaukselta odotat.
Halkeaman ulkonäöstä syyn kysymiseen
Kahdessa samanlaisessa seinässä halkeamat voivat näyttää lähes samoilta mutta edellyttää eri toimia. Toisessa ne syntyivät nuoren betonin jäähtyessä, toisessa tuenta muuttuu edelleen. Pelkkä valokuvan sovittaminen kaavioon ei ratkaise, riittääkö tiivistys, tarvitaanko rakenteellinen korjaus vai onko vaurion syy ensin pysäytettävä.
Aloita kartasta: merkitse halkeamien sijainti, suunta, haarat ja leveys, irtoamat, suolahärme ja ulosvirtauskohdat. Lisää päivämäärä, lämpötila ja kuormitustila. Säilytä samat merkinnät, jotta seuraavat tarkastukset kuvaavat samoja paikkoja. Jos rakenneosan molemmat puolet ovat saavutettavissa, vertaa kulkua; älä oleta pintajäljen olevan suora taso syvyydessä.
POIKKILEIKKAUKSEN TULKINTA
Mitä kaavio näyttää?
Kuva kokoaa erilaisia betoniosien halkeilukuvioita. Vaurion sijainti ja muoto auttavat mekanismin selvittämisessä, mutta eivät korvaa rakenneosan historiaa, aktiivisuusmittauksia ja rakenteen arviointia.
4–6 · Plastinen kutistuma
Veden nopea haihtuminen tuoreesta betonista aiheuttaa vetojännityksiä. Pintaan muodostuu epäsäännöllinen halkeamaverkosto.
7–8 · Lämpökutistuma
Jäähtyminen ja lämpötilaerot rakenneosan sisäosan ja pinnan välillä aiheuttavat muodonmuutoksia ja jännityksiä. Mekanismi eroaa kuivumisesta.
9 · Pitkäaikainen kutistuma
Kosteuden asteittainen menetys seuraavina kuukausina tai vuosina lyhentää betonia. Halkeamien laajuus riippuu muun muassa rakenneosan muodonmuutosten rajoittumisesta.
10–11 · Pinnan hienot kutistumahalkeamat
Hieno halkeamaverkosto, joka liittyy pintakerroksen ja betonin sisäosan kosteusvaihteluihin. Sitä ei pidä automaattisesti rinnastaa koko poikkileikkauksen läpäisevään halkeamaan.
12–13 · Raudoituksen korroosio
Korroosiotuotteiden tilavuus kasvaa ja ne painavat ympäröivää betonia. Tankojen suuntaisiin halkeamiin voi liittyä ruosteisia valumajälkiä ja betonipeitteen irtoamista.
14 · Alkali–piidioksidireaktio (ASR)
Betonin ainesosien reaktiossa muodostuva paisuva geeli aiheuttaa sisäisiä jännityksiä ja halkeilua. Ilmiön tunnistaminen vaatii tutkimuksia, ei vain valokuvan vertaamista kuvaan.
Historia auttaa erottamaan mekanismit
Ensimmäiset tunnit ja päivät
Halkeamat raudoituksen tai paksuuden muutoksen kohdalla voivat liittyä tuoreen massan painumiseen. Paljaan pinnan epäsäännöllinen halkeilu voi liittyä veden nopeaan haihtumiseen. Tarkista betonointi, jälkihoito, sääolosuhteet ja vaurion ilmenemisajankohta.
Jäähtyminen ja kuivuminen
Lämpömuodonmuutoksilla ja kuivumiskutistumalla on eri syyt, mutta molemmat voivat aiheuttaa halkeamia, kun rakenneosa ei pääse lyhenemään vapaasti. Etsi yhteyttä betonointivaiheisiin, rakenneosan pituuteen ja liikkeen rajoituskohtiin.
Kuormitus ja tuenta
Kuormien muutos, taipuma tai epätasainen painuma edellyttävät rakenteen toiminnan arviointia. Hartsi voi täyttää halkeaman, mutta ei poista tuennan muutoksen tai ylikuormituksen syytä.
Korroosio ja paisuttavat prosessit
Ruosteiset valumajäljet, irronnut betonipeite tai verkkohalkeilu perustelevat lisätutkimukset. Raudoituksen korroosiota tai paisuttavia reaktioita ei tunnisteta pelkästä pinnan viivakuviosta; halkeaman täyttö ei pysäytä niiden syytä.
Yksi mittaus ei kuvaa aktiivisuutta
Tarkastuspäivänä kuiva halkeama voi johtaa vettä vedenpinnan muututtua. Yhdessä lämpötilassa liikkumaton halkeama voi liikkua vuorokausi- tai vuodenaikasyklissä. Suunnittele leveyden ja mahdollisten siirtymien mittaukset kattamaan käytölle olennaiset olosuhteet. Vertaa kuormitusmuutoksen jälkeisten halkeamien mittauksia muutoksen historiaan.
Pinnan leveys ei määritä ontelon syvyyttä eikä tilavuutta. Tarvittaessa selvitystä täydennetään poikkileikkauksen, betonin ja raudoituksen tutkimuksilla. Tutkimuslaajuuden tulee vastata rakenneosan tehtävää ja vaurion seurauksia.
Kirjaa korjauksen tehtävä ennen tuotenimeä
Tiivistys rajoittaa veden kulkeutumista ja säilyttää tiiviyden halkeaman ennakoidussa käyttäytymisessä. Voimia siirtävä korjaus varmistaa määritellyn rakenneosan osien yhteistoiminnan ja edellyttää suunnitelmaa sekä asianmukaista vastaanottoa. Joustava materiaali ja jäykkä epoksiliitos vastaavat eri tarpeisiin.
Jos syy on edelleen aktiivinen, määritä sen poistamis- tai suunnitelmassa huomioimistapa. Kantavuusongelmaa epäiltäessä tarvitaan rakennesuunnittelijan arvio ennen injektointilaajuuden määrittämistä. Valitse vasta soveltuvuuden arvioinnin jälkeen pääsy halkeamaan, sulkemistapa ja syöttökoe.
Mitä diagnoosista tulee jäädä?
Valmistele jokaiselle alueelle: todennäköinen syy ja selvityksen peruste, aktiivisuuden arvio, vesiolosuhteet, korjauksen tavoite ja hyväksymiskriteeri. Määritä myös, mitä mitataan uudelleen ja milloin. Näin vuodon loppumista ei erehdytä pitämään kantavuuden palautumisen todisteena.
Vastaanotto koskee määritettyä tavoitetta. Tiivistyksessä se kattaa alueen ja viereisten vesireittien tarkistuksen edustavissa olosuhteissa. Rakenteellisessa korjauksessa täytön ja materiaalien yhteistoiminnan vahvistuslaajuus perustuu suunnitelmaan.
RESINBAU-VALINTA
Materiaali määräytyy olosuhteista
CrackFlex →
Kuivien ja kosteiden halkeamien joustavaan tiivistykseen; voimakkaassa vedentulossa valmistele ensin olosuhteet materiaalin pysymiselle halkeamassa.
EpoxPower →
Soveltuvaksi todetun kuivan halkeaman jäykkään täyttöön. Alustan kosteudensieto ei tarkoita käyttömahdollisuutta aktiivisessa veden virtauksessa. Suunnitelma määrittää rakenteen vaaditun yhteistoiminnan ja korjauksen valvonnan.
HydroGum →
Tiivistykseen alueilla, joissa on reaktioon tarvittavaa vettä. Valinta kattaa veden todellisen saatavuuden ja myöhemmät käyttöolosuhteet.
Keskustele projektisi olosuhteista
Valmistele poikkileikkaus, kuvaus vedestä ja liikkeestä sekä aiempien kokeiden tulokset. ResinBau auttaa materiaalin ja toteutusmenetelmän valinnassa.